Numa-logo NuMan logo  

Nurmijärven Mailan toimintahistoriaa 1982-2017

 

Nurmijärven Maila perustettiin pesäpallon SVUL:n alaiseksi erikoisseuraksi 8.4.1982. Sen perustajajäseniä ovat Martti Kainulainen, Tapio Pihlava, Kalevi Lampela, Pekka Saarenpää ja Jukka Hänninen.

Ensimmäiseen johtokuntaan valittiin heidän lisäkseen Arja Kainulainen, Arto Haapala ja Liisa Karhu.

 

Toiminta-ajatus

Seura pyrkii levittämään ja ylläpitämään pesäpallon harrastus- ja kilpailutoimintaa kunnan alueella, mutta se voi mahdollisuuksien mukaan tarjota myös muita toimintoja. Seuran toiminnan pääpaino on aina kohdistettu juniorityöhön unohtamatta kuitenkaan lajin kilpailullista puolta.

 

Seuran toiminta

Seuramme on kuluneiden vuosien aikana tarjonnut pesäpallon kilpasarjatoimintaa, laji- ja tuomarikoulutusta eri muodossa, pesäpallokouluja, koulupesissarjaa, lasten liikuntaleikkikoulua, harrastepesistä sekä oheistoimintana koripalloa.

 

Lasten pesäpallokoulut lähinnä 6-13-vuotiaille ovat olleet mukana alusta alkaen. Kouluja on pidetty ainakin Kirkonkylässä, Klaukkalassa, Rajamäellä, Nukarilla, Röykässä ja Lepsämässä.

Alkuvuosina pesiskoululaisten eri taajamien yhteismäärä vaihteli 77-151. Vuodesta 1994 vuoteen 2007 toiminta kulki korttelipesiksen nimellä. Joinakin vuosina pidimme päivisin pesiskoulua ja iltaisin korttelipesistä. Vuonna 1994 oli junioreita mukana ennätysmäärä, sillä eri taajamissa yhteensä tyttöjä ja poikia oli päiväpesiskouluissa 115 ja iltaisin korttelipesiksessä 206. Vuodesta 2008 alettiin pitää jälleen pesiskoulua jolloin osallistujia oli 140.  Vuodesta 2009 pesiskoulumme sai käyttää laatupesiskoulun nimeä ja logoa. Osallistujia oli tuolloin 127, mutta viime vuosina osallistujamäärä on jäänyt alle sadan.

Lasten liikuntaleikkikoulu 3-6-vuotiaille otettiin vuonna 1998 mukaan toimintaan. Sen suosio oli todella hyvä, sillä parin vuoden aikana lapsia osallistui eri ryhmiin yhteensä yli 200. Valitettavasti tehtävään koulutetun vetäjän, Marita Huikarin, aikapulan takia toimintaa ei enää jatkettu.

Alakoulujen pesäpallosarja käynnistettiin 1985 ja sitä on järjestetty siitä lähtien joka vuosi. Parina vuonna oli vain poikien sarja, jossa tosin tytöt saivat olla mukana. Vuodesta 1988 on kuitenkin pelattu mestaruudesta sekä tyttöjen että poikien sarjassa. Toiminta käynnistettiin yhteistyössä opettajien, Keski-Uudenmaan Osuuspankin ja kunnan liikuntatoimen kanssa.

Osuuspankki lahjoitti kiertopalkinnot sarjoihin ja kunnan liikuntatoimi on hoitanut kentät ja lahjoitti pitkään myös mestaruusmitalit. Kaikki järjestelyt seurasta on hoitanut Martti Kainulainen.

Enimmillään ilmoittautuneita koulujoukkueita on ollut yhteensä 15. Viime vuosina joukkueiden määrä on ollut alle kymmenen. Viime vuonna joukkueita oli kahdeksan ja nyt 2018 niitä oli kuusi. Etelän Pesis on ollut mukan jo muutaman vuoden järjestämässä kunnanmestareille mahdollisuuksien mukaan jatkoturnauksen.

Kilpasarjatoiminta

Vuosien saatossa olemme olleet mukana parhaimmillaan kahdeksalla joukkueella kilpasarjoissa. Poikien joukkueista olemme olleet E-, D-, C- ja B-ikäluokissa ja tyttöjen sarjoissa muissa paitsi D-tytöissä. Miesjoukkueilla olemme pelanneet perus- alue-, piiri- ja maakuntasarjassa,

Miesjoukkue pelasi maakuntasarjassa ensin vuosina 1984-86  ja sitten 2000-2007.  Seuraavana kautena miesjoukkuetta ei kilpasarjaan ilmoitettu, kun osa joukkueen runkopelaajista vaihtoi paikkakuntaa ja osa lopetti pelaamisen. Kilpasarjaan ei ole sen jälkeen enää miesjoukkuetta saatu.

Yli 35-vuotiaiden (kontiot) miesjoukkueella seuramme on voittanut kerran piirinmestaruudenkin.

Naiset ovat olleet mukana piirisarjassa, maakuntasarjassa ja suomensarjassakin kaksi kautta. Vuonna 2006 joukkueemme kuitenkin luopui pelaajavaikeuksien takia suomensarjapaikastaan, eikä lähtenyt maakuntasarjaankaan enää mukaan. Pienen tauon jälkeen naiset pelasivat Etelän Pesiksen aluesarjassa menestyen hyvin. 2012 naiset voittivat aluesarjan häviämättä yhtään ottelua ja pelasivat sitten kolmena kautena maakuntasarjassa. Vuonna 2016 joukkue voitti ylivoimaisesti aluesarjan, mutta ei halunnut nousta maakuntasarjaan.Viime vuonna myös naisjoukkueemme voitti runkosarjan, mutta nyt viiden joukkueen loppusarjassa päätyi tasapisteisiin Janakkalan kanssa. NuMa voitti karsintapelin sarjanoususta. Nyt joukkue  pelaa maakuntasarjassa. Lisäksi naisjoukkueella on osallistuttu yli 35-vuotiaiden (Vanamot) SM-turnaukseen Seinäjoella ja Jyväskylässä. Joukkueemme voitti hopeaa molemmilla kerroilla.

 

Harrastepesis

Harrastepesistä on pelattu lähes koko seuran historian ajan. Aluksi sitä pelasivat eri-ikäiset lajista kiinnostuneet ajankulukseen. Aikuisten harrastepesistä alettiin varsinaisesti pelata 1996.  Toiminta vahvistui kunnalta saadun KKI-avustuksen (Kunnossa kaiken ikää) myötä seuraavana vuonna.  Osallistujia oli 30-40  niihin aikoihin miestä ja naista. 2011 harrastepesiksen sekajoukkueemme osallistui Mäntsälässä Pöllöturnaukseen voittaen sen. Turnausvoitto siirsi järjestysvastuun seurallemme, joten Pöllöturnaus pelattiin 2012 Nurmijärvellä. Seuran harrastepesisläiset hoitivat järjestelyt erinomaisesti saaden kiitosta Kangasalan, Mäntsälän ja Hämeenlinnan vierasjoukkueilta.

Viime vuosina on joukkue osallistunut vain kerran tällaiseen pesisturnaukseen.

Harrastepesistä on jatkettu edelleen nyt Kirkonkylän hiekkatekonurmella kerran tai kaksi viikossa harrastajamäärän vaihdellessa 20-40.

 

Koripallo

Koripalloa pelattiin kuntoilumielessä talvella niin innokkaasti, että  päätettiin osallistua koripallon sarjatoimintaan. Ensimmäisen kerran lähdettiin miesjoukkueella mukaan vuonna 1987. Vuonna 1989 olimme mukana mukana myös B-poikien joukkueella. Joukkueet menestyivät yllättävänkin hyvin sarjoissaan, mistä johtuen otteluiden määrä kasvoi aiheuttaen salitilanteen ja aikapulan takia ylimääräistä hankaluutta. Välillä pelaajien opiskelujen takia pidettiin taukoa, mutta veri veti pelaajia uudestaan mukaan sarjatasolle. Vuoden 1998 lohkovoiton jälkeen muutaman pelaajan paikkakunnalta muuton takia ei ole koripallossarjassa enää oltu.  Koriskipinän saaneet monet entiset ja muutamat uudet pelaajat jatkavat korisharrastusta kerran viikossa 15 pelaajan voimin.  

 

Pesäpallon tuomaritoiminta

Pesäpallon tuomarikoulutusta on järjestetty piirin pesäpallojaoston ja Etelä-Suomen Pesiksen sekä nyt Etelän Pesiksen toimesta Nurmijärvellä koko toimintamme ajan. Koulutukseen on osallistunut vuosittain

5-20 tuomaritoiminnasta kiinnostunutta. Seuramme tuomarit ovat talkoilla tuominneet kotiottelumme, mikä on ollut rahallisesti suuri helpotus. Tosin viime vuosina on jouduttu käyttämään myös vierastuomareita omien lisäksi. 

Talous

Toimintamme ei talkootyöstä huolimatta pyöri kuitenkaan rahatta, sillä pelkästään jo sarjamaksut ja pesäpallovälineet ja -varusteet maksavat yllättävän paljon. Kunnan avustus, seuran julkaisuihin ja peliasuihin saadut eri liikelaitosten ja yhteisöjen tukimainokset sekä jäseniltä kerätyt osallistumismaksut ovat mahdollistaneet toimintamme.

 

Toimintaolosuhteet

Pesäpallotoimintaa on voitu jo jonkin aikaa harrastaa kohtalaisen hyvin koko Nurmijärven alueella.

Karhunkorvesta vuokrattu sisähalli mahdollisti vuodet 1994-2006  hyvin talviharjoittelun, mutta hallin käyttömahdollisuus päättyi omistajan vaihduttua.  Sitten Rajamäen Rajakaaressa oli talvella mahdollista lyödä pesäpalloa verkkoon, mutta ei enää salin remontin jälkeen.

 Seura hankki omalla kustannuksellaan Nurmijärven Yhteiskoulun saliin lyöntiverkon, joka on nyt kirkonkylän hiekkatekonurmella. Pesäpallon talviharjoitteluun tarvittaisiin kohennusta, sillä nykyiset koulujen liikuntasalit eivät sovellu pesäpallon heitto- ja lyöntiharjoitteluun ilman asiallisia suojaverkkoja.

 

Näkymät

Pesäpalloinnostusta on ihan mukavasti Nurmijärvellä. Se on näiden vuosikymmenten aikana ollut hyvin nähtävissä. Pesiskoulu on säilyttänyt suosionsa ja tarjonnut junioreille mahdollisuuden tutustua kansallispelimme lajivaatimuksiin. Kilpasarjatoiminta edellyttää hyvin sitoutuneiden valmentajien ja pelaajien lisäksi paljon ajallista ja rahallista panostusta.

Seuran toiminnan pyörittäminen ja lajimenestys vaatii riittävästi osaavia, innokkaita ja tunnollisia puuhaihmisiä. Parhaimmillaan seuratoiminta tarjoaa tekijöille ja osallistujille viihtyisän kasvuympäristön sekä tekemisen ilon ja riemun.

Toivottavasti tähän kiehtovaan ja mielekkääseen lajiin löytyy jatkossakin innokkaita valtavasta lajikirjosta huolimatta.

Edustukset

Martti Kainulainen toimi jo vuodesta 1979 ensin sihteerinä ja myöhemmin koulutuspäällikkönä Uudenmaan piirin pesäpallojaostossa vuoteen 1993 ja oli sitten perustetun Etelä-Suomen Pesiksen koulutuspäällikkönä vuoteen 1998.

Sami Ritola oli 2001 Etelä-Suomen Pesiksen tiedotus- ja kilpailuvastaavana sekä puheenjohtajana vuodesta 2003 ja jatkaa sittemmin perustetun Etelän Pesiksen puheenjohtajana.  Suomen Pesäpalloliiton liittojohtokunnan jäsen hän on ollut vuodesta 2006.

Huomionosoitukset

Suomalaisuuden Liitto on yhdessä Pesäpalloliiton ja Osuuspankkien Keskusliiton kanssa nimennyt kansallispelimme pesäpallon Lipunkantajaksi nuorisotyön ansioista

vuonna 1985 Martti Kainulaisen, vuonna 1988 Aira Vainion ja vuonna 1989 Paavo Pulkkisen.

2017 Juha Murto sai Pesäpalloliiton Lauri ”Tahko” Pihkala-mitalin junioripesäpallon hyväksi tehdystä työstä.

 

Pesäpalloliiton myöntämät henkilön korkeimmat ansiomerkit:

 

Kultainen ansiomerkki:     Martti Kainulainen 2007

 

Ansiomerkki:                     Kalevi Lampela  2002

                                           Eeva-Liisa Lampela  2002

                                           Marita Huikari 2007

                                           Juha Murto  2007

                                           Sami Ritola  2007

 

Tunnustusmerkki:              Tapio Pihlava  1992

                                           Paavo Pulkkinen 1992

                                           Aira Vainio  1992

                                           Arja Kainulainen  2002

                                           Airi Harjula  2002

                               Margareta Laihi  2007

                                           Tero Niemi  2007

 

Myönnetyt ansiomerkit, 3.12.1992

 

ANSIOMERKKI

Martti Kainulainen

 

TUNNUSTUSMERKKI

Eeva-Liisa Lampela

Kalevi Lampela

Tapio Pihlava

Paavo Pulkkinen

Aira Vainio

 

 

1992

Myönnetyt pelituomari- ja pelaajamerkit:

 

Hopeinen pelituomarimerkki

Martti Kainulainen

Kalevi Lampela

Pekka Saarenpää

Paavo Pulkkinen

 

Kultainen pelaajamerkki

Martti Kainulainen

Kalevi Lampela

Paavo Pulkkinen

Aira Vainio

 

Hopeinen pelaajamerkki

Minna Peltomäki

Airi Harju

Nina Hietala

Kati Porthan-Mikkola

Tuija Räsänen

Tapio Pihlava

 

Vuonna 2002  myönnetyt ansiomerkit sekä tuomari- pelaajamerkit  

 

ANSIOMERKKI KULTAISIN LEHVIN

Martti Kainulainen

 

ANSIOMERKKI

Kalevi Lampela

Eeva-Liisa Lampela

 

TUNNUSMERKKI

Juha Murto

Sami Ritola

Marita Huikari

Airi Harjula

Arja Kainulainen

 

KULTAINEN PELITUOMARIMERKKI

Martti Kainulainen

Kalevi Lampela

 

PRONSSINEN TUOMARIMERKKI

Marita Huikari

Minna Huikari

Jouni Oikarinen

Olli Viitasaari

Sami Ritola

 

KULTAINEN PELAAJAMERKKI

Minna Peltomäki

Airi Harjula

 

HOPEINEN PELAAJAMERKKI

Marita Huikari

Minna Huikari

 

PRONSSINEN PELAAJAMERKKI

Sami Järvinen

Tomi Järvinen,

Sami Ritola

Juha Murto

Mikko Helminen

Timo Käyhkö

Hanne Lampela 

 


Vuonna 2007  myönnetyt ansiomerkit sekä tuomari- pelaajamerkit  

 

KULTAINEN ANSIOMERKKI

Martti Kainulainen

 

TUNNUSTUSMERKKI

Margareta Laihi

Tero Niemi

 

ANSIOMERKKI

Juha Murto

Sami Ritola

Marita Huikari

 

 

HOPEINEN PELITUOMARIMERKKI

Jouni Oikarinen

Olli Viitasaari

Sami Ritola

Tero Niemi

Marita Huikari

Minna Huikari

 

 

HOPEINEN PELAAJAMERKKI

Tomi Järvinen

Sami Ritola

Juha Murto

Mikko Helminen

Marko Turkki

 

PRONSSINEN PELAAJAMERKKI

Veli-Matti Sauranen