Historiikki
Nurmijärven Mailan toimintahistoriaa 1982-2021
Nurmijärven Maila perustettiin pesäpallon SVUL:n alaiseksi erikoisseuraksi 8.4.1982. Sen perustajajäseniä ovat Martti Kainulainen, Tapio Pihlava, Kalevi Lampela, Pekka Saarenpää ja Jukka Hänninen.
Ensimmäiseen johtokuntaan valittiin heidän lisäkseen Arja Kainulainen, Arto Haapala ja Liisa Karhu.
Toiminta-ajatus
Seura pyrkii levittämään ja ylläpitämään pesäpallon harrastus- ja kilpailutoimintaa kunnan alueella, mutta se voi mahdollisuuksien mukaan tarjota myös muita toimintoja. Seuran toiminnan pääpaino on aina kohdistettu juniorityöhön unohtamatta kuitenkaan lajin kilpailullista puolta.
Seuran toiminta
Seuramme on kuluneiden vuosien aikana tarjonnut pesäpallon kilpasarjatoimintaa, laji- ja tuomarikoulutusta eri muodossa, pesäpallokouluja, koulupesissarjaa, lasten liikuntaleikkikoulua, harrastepesistä sekä oheistoimintana koripalloa.
Lasten pesäpallokoulut lähinnä 6-13-vuotiaille ovat olleet mukana alusta alkaen. Kouluja on pidetty ainakin Kirkonkylässä, Klaukkalassa, Rajamäellä, Nukarilla, Röykässä ja Lepsämässä.
Alkuvuosina pesiskoululaisia oli eri taajamissa yhteensä 77-151. Vuodesta 1994 vuoteen 2007 toiminta kulki korttelipesiksen nimellä. Joinakin vuosina pidimme päivisin pesiskoulua ja iltaisin korttelipesistä. Vuonna 1994 oli junioreita mukana ennätysmäärä, sillä eri taajamissa tyttöjä ja poikia oli yhteensä päiväpesiskouluissa 115 ja iltaisin korttelipesiksessä 206. Vuodesta 2008 alettiin pitää jälleen pesiskoulua, jolloin osallistujia oli 140. Vuodesta 2009 pesiskoulumme on saanut käyttää laatupesiskoulun nimeä ja logoa. Osallistujia oli tuolloin 127, mutta viime vuosina osallistujamäärä on jäänyt alle sadan.
Lasten liikuntaleikkikoulu 3-6-vuotiaille otettiin vuonna 1998 mukaan toimintaan. Sen suosio oli todella hyvä, sillä parin vuoden aikana lapsia osallistui eri ryhmiin yhteensä yli 200. Valitettavasti tehtävään koulutetun vetäjän, Marita Huikarin, aikapulan takia toimintaa ei enää jatkettu.
Alakoulujen pesäpallosarja käynnistettiin 1985 ja järjestettiin siitä lähtien joka toukokuu vuoteen 2019 saakka. Parina vuonna oli vain poikien sarja, jossa tosin tytöt saivat olla mukana. Vuodesta 1988 on kuitenkin pelattu mestaruudesta sekä tyttöjen että poikien sarjassa. Toiminta käynnistettiin yhteistyössä opettajien, Keski-Uudenmaan Osuuspankin ja kunnan liikuntatoimen kanssa.
Osuuspankki lahjoitti kiertopalkinnot sarjoihin, ja kunnan liikuntatoimi on hoitanut kentät ja lahjoitti pitkään myös mestaruusmitalit. Kaikki järjestelyt seurasta on hoitanut Martti Kainulainen.
Enimmillään ilmoittautuneita koulujoukkueita on ollut yhteensä 15. Viime vuosina joukkueita on ollut alle kymmenen, 35. kerran järjestetyssä juhlaturnauksessa oli kahdeksan joukkuetta. Etelän Pesis oli mukana muutaman vuoden järjestämässä kunnanmestareille mahdollisuuksien mukaan jatkoturnauksen.
Kilpasarjatoiminta
Vuosien saatossa olemme osallistuneet kilpasarjoihin parhaimmillaan kahdeksalla joukkueella: E-, D-, C- ja B-pojilla, E-, C- ja B-tytöillä, miehet perus-, alue-, piiri- ja maakuntasarjaan sekä naiset piiri-, alue-, maakunta- ja jopa suomensarjaan. Miesjoukkue pelasi maakuntasarjassa ensin vuosina 1984-86 ja sitten 2000-2007. Seuraavana kautena miesjoukkuetta ei kilpasarjaan ilmoitettu, kun osa joukkueen runkopelaajista vaihtoi paikkakuntaa ja osa lopetti pelaamisen. Kilpasarjaan ei ole sen jälkeen enää miesjoukkuetta saatu.
Yli 35-vuotiaiden eli Kontioitten miesjoukkueella seuramme on voittanut kerran piirinmestaruudenkin.
Naiset ovat olleet mukana piirisarjassa, maakuntasarjassa ja suomensarjassakin kaksi kautta. Vuonna 2006 joukkueemme kuitenkin luopui pelaajavaikeuksien takia suomensarjapaikastaan, eikä lähtenyt maakuntasarjaankaan enää mukaan. Pienen tauon jälkeen naiset pelasivat Etelän Pesiksen aluesarjassa menestyen hyvin. 2012 naiset voittivat aluesarjan häviämättä yhtään ottelua ja pelasivat sitten kolmena kautena maakuntasarjassa. 2016 joukkue voitti ylivoimaisesti aluesarjan, mutta ei halunnut nousta maakuntasarjaan. Naisjoukkueemme voitti runkosarjan myös 2017, mutta päätyi nyt viiden joukkueen loppusarjassa tasapisteisiin Janakkalan kanssa. NuMa voitti karsintapelin sarjanoususta, joukkue pelasi pitkään maakuntasarjassa, mutta nyt aluesarjassa. Lisäksi naisjoukkueemme on osallistunut yli 35-vuotiaiden eli Vanamojen SM-turnaukseen Seinäjoella ja Jyväskylässä. Joukkueemme voitti hopeaa molemmilla kerroilla.
Harrastepesis
Harrastepesistä on pelattu lähes koko seuran historian ajan. Aluksi sitä pelasivat eri-ikäiset lajista kiinnostuneet ajankulukseen, aikuiset varsinaisesti vuodesta 1996. Toiminta vahvistui kunnalta saadun KKI-avustuksen (=Kunnossa kaiken ikää) myötä seuraavana vuonna. Osallistujia oli niihin aikoihin 30-40 miestä ja naista.
2011 harrastepesiksen sekajoukkueemme osallistui Mäntsälässä Pöllöturnaukseen voittaen sen. Turnausvoitto siirsi järjestysvastuun seurallemme, joten Pöllöturnaus pelattiin 2012 Nurmijärvellä. Seuran harrastepesisläiset hoitivat järjestelyt erinomaisesti saaden kiitosta Kangasalan, Mäntsälän ja Hämeenlinnan vierasjoukkueilta.
Viime vuosina joukkue on osallistunut myös harrastepesisläisten höntsäturnauksiin Suomenlinnassa ja Meilahdessa menestyen hyvin. Lisäksi on pelattu ystävyysturnauksia ja ystävyysotteluita.
Kirkonkylän hiekkatekonurmella pelaa nyt 20-40 innokasta harrastajaa.
Koripallo
Koripalloa pelattiin Martti Kainulaisen valmentaessa kuntoilumielessä talvella niin innokkaasti, että päätettiin osallistua koripallon sarjatoimintaan. Ensimmäisen kerran lähdettiin miesjoukkueella mukaan vuonna 1987. 1989 myös B-poikien joukkueella. Joukkueet menestyivät yllättävänkin hyvin sarjoissaan, jolloin otteluiden määrä kasvoi aiheuttaen aikapulan ja salitilanne hankaloitui. Välillä pelaajien opiskelujen takia pidettiin taukoa, mutta veri veti uudestaan mukaan sarjatasolle. Vuoden 1998 lohkovoiton jälkeen muutaman pelaajan paikkakunnalta muuton takia ei ole koripallossarjassa enää oltu. Koriskipinän saaneet monet entiset ja muutamat uudet pelaajat jatkavat korisharrastusta kerran viikossa 15 pelaajan voimin.
Pesäpallon tuomaritoiminta
Piirin pesäpallojaosto ja Etelä-Suomen Pesis sekä nyt Etelän Pesis ovat järjestäneet tuomarikoulutusta Nurmijärvellä koko toimintamme ajan. Koulutukseen on osallistunut vuosittain 5-20 kiinnostunutta. Seuratuomarimme ovat tuominneet kotiottelumme talkoilla, mikä on ollut rahallisesti suuri helpotus. Tosin viime vuosina on jouduttu käyttämään omien lisäksi myös vierastuomareita.
Talous
Toimintamme ei talkootyöstä huolimatta pyöri kuitenkaan rahatta, sillä pelkästään jo kenttä-, sali- ja sarjamaksut sekä pesäpallovälineet ja -varusteet maksavat yllättävän paljon. Kunnan avustus, seuran julkaisuihin ja peliasuihin saadut eri liikelaitosten ja yhteisöjen tukimainokset sekä jäseniltä kerätyt osallistumismaksut ovat mahdollistaneet toimintamme.
Toimintaolosuhteet
Pesäpallotoimintaa on voitu jo jonkin aikaa harrastaa hyvin koko Nurmijärven alueella.
Karhunkorvesta vuokrattu sisähalli mahdollisti vuodet 1994-2006 talviharjoitteluun, mutta hallin käyttömahdollisuus päättyi omistajan vaihduttua. Sitten voitiin Rajamäen Rajakaaressa lyödä talvisin palloa verkkoon, mutta ei enää salin remontin jälkeen.
Seura hankki omalla kustannuksellaan Nurmijärven Yhteiskoulun saliin lyöntiverkon, joka on nyt kirkonkylän hiekkatekonurmella. Pesäpallon talviharjoitteluun tarvittaisiin kohennusta, sillä nykyiset koulujen liikuntasalit eivät sovellu pesäpallon heitto- ja lyöntiharjoitteluun ilman asiallisia suojaverkkoja.
Näkymät
Pesäpalloinnostusta on mukavasti Nurmijärvellä. Se on näiden vuosikymmenten aikana ollut hyvin nähtävissä. Pesiskoulu on säilyttänyt suosionsa ja tarjonnut junioreille mahdollisuuden tutustua kansallispelimme lajivaatimuksiin. Kilpasarjatoiminta edellyttää hyvin sitoutuneiden valmentajien ja pelaajien lisäksi paljon ajallista ja rahallista panostusta.
Seuran toiminnan pyörittäminen ja lajimenestys vaatii riittävästi osaavia, innokkaita ja tunnollisia puuhaihmisiä. Parhaimmillaan seuratoiminta tarjoaa tekijöille ja osallistujille viihtyisän kasvuympäristön sekä tekemisen ilon ja riemun.
Toivottavasti tähän kiehtovaan ja mielekkääseen lajiin löytyy jatkossakin innokkaita valtavasta lajikirjosta huolimatta.
Edustukset
Martti Kainulainen toimi jo vuodesta 1979 ensin sihteerinä ja myöhemmin koulutuspäällikkönä Uudenmaan piirin pesäpallojaostossa vuoteen 1993 ja oli sitten perustetun Etelä-Suomen Pesiksen koulutuspäällikkönä vuoteen 1998.
Sami Ritola oli 2001 Etelä-Suomen Pesiksen tiedotus- ja kilpailuvastaavana sekä puheenjohtajana vuodesta 2003 ja jatkaa sittemmin perustetun Etelän Pesiksen puheenjohtajana. Suomen Pesäpalloliiton liittojohtokunnan jäsen hän on ollut vuodesta 2006.
Huomionosoitukset
Suomalaisuuden Liitto on yhdessä Pesäpalloliiton ja Osuuspankkien Keskusliiton kanssa nimennyt kansallispelimme pesäpallon Lipunkantajaksi nuorisotyön ansioista:
- 1985 Martti Kainulaisen
- 1988 Aira Vainion
- 1989 Paavo Pulkkisen.
Vuonna 2017 Juha Murto sai Pesäpalloliiton Lauri ”Tahko” Pihkala-mitalin junioripesäpallon hyväksi tehdystä työstä.
Pesäpalloliiton myöntämät henkilön korkeimmat ansiomerkit
Kultainen ansiomerkki
- Martti Kainulainen2007
Ansiomerkki
- Kalevi Lampela2002
- Eeva-Liisa Lampela2002
- Marita Huikari2007
- Juha Murto2007
- Sami Ritola2007
Tunnustusmerkki
- Tapio Pihlava1992
- Paavo Pulkkinen1992
- Aira Vainio1992
- Arja Kainulainen2002
- Airi Harjula2002
- Margareta Laihi2007
- Tero Niemi2007
Myönnetyt ansiomerkit ja merkit vuosittain
3.12.1992 myönnetyt ansiomerkit
Ansiomerkki
- Martti Kainulainen
Tunnustusmerkki
- Eeva-Liisa Lampela
- Kalevi Lampela
- Tapio Pihlava
- Paavo Pulkkinen
- Aira Vainio
1992 myönnetyt pelituomari- ja pelaajamerkit
Hopeinen pelituomarimerkki
- Martti Kainulainen
- Kalevi Lampela
- Pekka Saarenpää
- Paavo Pulkkinen
Kultainen pelaajamerkki
- Martti Kainulainen
- Kalevi Lampela
- Paavo Pulkkinen
- Aira Vainio
Hopeinen pelaajamerkki
- Minna Peltomäki
- Airi Harju
- Nina Hietala
- Kati Porthan-Mikkola
- Tuija Räsänen
- Tapio Pihlava
2002 myönnetyt ansiomerkit sekä tuomari- ja pelaajamerkit
Ansiomerkki kultaisin lehvin
- Martti Kainulainen
Ansiomerkki
- Kalevi Lampela
- Eeva-Liisa Lampela
Tunnustusmerkki
- Juha Murto
- Sami Ritola
- Marita Huikari
- Airi Harjula
- Arja Kainulainen
Kultainen pelituomarimerkki
- Martti Kainulainen
- Kalevi Lampela
Pronssinen tuomarimerkki
- Marita Huikari
- Minna Huikari
- Jouni Oikarinen
- Olli Viitasaari
- Sami Ritola
Kultainen pelaajamerkki
- Minna Peltomäki
- Airi Harjula
Hopeinen pelaajamerkki
- Marita Huikari
- Minna Huikari
Pronssinen pelaajamerkki
- Sami Järvinen
- Tomi Järvinen
- Sami Ritola
- Juha Murto
- Mikko Helminen
- Timo Käyhkö
- Hanne Lampela
2007 myönnetyt ansiomerkit sekä tuomari- ja pelaajamerkit
Kultainen ansiomerkki
- Martti Kainulainen
Tunnustusmerkki
- Margareta Laihi
- Tero Niemi
Ansiomerkki
- Juha Murto
- Sami Ritola
- Marita Huikari
Hopeinen pelituomarimerkki
- Jouni Oikarinen
- Olli Viitasaari
- Sami Ritola
- Tero Niemi
- Marita Huikari
- Minna Huikari
Hopeinen pelaajamerkki
- Tomi Järvinen
- Sami Ritola
- Juha Murto
- Mikko Helminen
- Marko Turkki
Pronssinen pelaajamerkki
- Veli-Matti Sauranen
Pesäpallon historiasta
Pesäpallo on Lauri ”Tahko” Pihkalan kehittämä suomalainen mailapeli, jossa kaksi joukkuetta vuorottelee sisä- ja ulkovuoroissa. Sisällä joukkue pyrkii lyömään juoksuja, ulkona taas estämään vastustajan etenemisen ja juoksut.
Juoksu syntyy, kun etenijä kiertää kaikki kolme pesää ja palaa takaisin kotipesään. Ulkopelaajista yksi toimii syöttäjänä eli lukkarina.
Pihkala kehitti pesäpallon 1910-luvulla baseballin ja suomalaisen kuningaspallon pohjalta. Lajista tuli nopeasti Suomen kansallispeli, ja se on edelleen yksi maamme suosituimmista pallopeleistä.
Pesäpallon korkeimmat sarjatasot Suomessa ovat Miesten Superpesis ja Naisten Superpesis.
